Mukana antologiassa ovat minun lisäkseni Miina Supinen, Tuuve Aro, Pasi Ilmari Jääskeläinen, Tapani Bagge, Markus Nummi, Juri Nummelin, Arvi Perttu, Jukka Laajarinne, Sari Peltoniemi, Harri Kumpulainen, Hannu Hirvonen, Juha Huhtakallio ja Alvari Lume.

Oma novellini on nimeltään "Rapsodia sudesta ja korpista". En tiedä, onko se absurdi, mutta se on kaoottinen seos asioista, joihin olen törmännyt kuluvan vuoden aikana.

Antologian on julkaissut Turbator-kustantamo, ja sitä voi tilata vaikkapa täältä.

En tunne sinua vierelläni on saanut paljon hienoja ja huolellisia arvosteluja, olen niistä erittäin tyytyväinen. Olen hieman kahden vaiheilla, linkitänkö arvosteluja tänne - ehkä teen sen urakan jossain vaiheessa.

Kesään on kuulunut myös muutama kirjallinen tapahtuma. Osallistuin Jyväskylän Kesän yhteydessä järjestettyyn Kuultavia-novellikilpailuun. Siihen oli kutsuttu mukaan tänä vuonna novellikokoelman julkaisevia kirjailijoita. Jokainen luki äneen yhden novelleistaan, tuomarit valitsivat voittajan ja yleisö sai äänestää oman suosikkinsa.

Kokoelmani avausnovelli "Gordonin tarina" voitti kilpailun. Tältä sivulta voi ladata myös tiedoston, jolla luen novellini - tosin tiedoston avaaminen vaatii korkeamman tason tietoteknistä osaamista. Muita osallistujia olivat muun muassa Tuula-Liina Varis, Miina Supinen, Janne Salminen ja Ritva Kokkonen. Yleisöäänestyksen voitti Eeva Rohas, joka julkaisee syksyllä esikoisteoksensa.

Pian Kuultavia-kilpailun jälkeen Jyväskylässä järjestettiin Finncon, eli scifi- ja fantasiaharrastajien tapahtuma. Siellä olin mukana reaalifantasista kirjallisuutta käsitelleessä paneelissa, jonka muut osallistujat olivat Pasi Ilmari Jääskeläinen, J. Pekka Mäkelä ja Juha-Pekka Koskinen.

Paneelikeskustelumme löytyy lähes kokonaan Youtubesta:

Stalkerina realismin ja fantasian välisellä vyöhykkeellä 1/8

Stalkerina realismin ja fantasian välisellä vyöhykkeellä 2/8

Stalkerina realismin ja fantasian välisellä vyöhykkeellä 3/8

Stalkerina realismin ja fantasian välisellä vyöhykkeellä 4/8

Stalkerina realismin ja fantasian välisellä vyöhykkeellä 5/8

Stalkerina realismin ja fantasian välisellä vyöhykkeellä 6/8

Stalkerina realismin ja fantasian välisellä vyöhykkeellä 7/8

Stalkerina realismin ja fantasian välisellä vyöhykkeellä 8/8

En tunne sinua vierelläni -kokoelmassa mukana oleva "Luojani, luomani" on käännetty englanniksi, ja se on luettavana Books from Finland -nettilehdessä. Käännöksen ovat tehneet Hildi Hawkins ja Soila Lehtonen.

Olen erittäin tyytyväinen että he valitsivat lehteen juuri kyseisen novellin: sen kieli oli varmasti vaikeaa ja haastavaa käännettävää, mutta juuri siksi on erittäin mielenkiintoista nähdä tekstistä tulkinta englanniksi.

"What was it that was so strange about my shaking? He himself quivers over me, strokes my case and finally locks me, until the morning comes and I am on again, I make myself follow all day and filter everything into myself, in the evening I make myself close down and in the morning I’m found in bed again. Between evening and morning is a black space, unconsciousness, whamm – dark comes and clicks into light, light is good, keeps my black moment short."

Käännöksen yhteydessä on Mervi Kantokorven hieno kirjoitus teksteistäni: "... she always appears to be writing in order to say something serious".

Koko lehti on luettavissa osoitteesta http://www.booksfromfinland.fi/

http://www.helsinki.fi/fi/index/taidejakulttuuri/kirjastot/viikon_kirja_en_tunne_sinua_vierellani.html

Geo-lehti uutisoi:

"Travis Proulxin ja Brittiläisen Kolumbian yliopiston psykologian professorin Steven J. Heinen tekemässä kokeessa 20 koehenkilölle näytettiin lyhennetty versio Franz Kafkan novellista Maalaislääkäri. Vertailuryhmä näki tarinasta version, josta surrealistiset osat oli poistettu. Sen jälkeen koehenkilöiden piti kopioida merkkijonoja ja tunnistaa niistä säännönmukaisuuksia – esimerkiksi kuinka monen kirjaimen jälkeen a-kirjain toistui. Surrealistisen version Kafkan tarinasta lukeneet koehenkilöt menestyivät tehtävässä selvästi vertailuryhmää paremmin."

Antoisinta näyttelyssä ovat olleet luonnoskirjat, hahmotelmat suunnitelmien eri versioista, töiden taustatiedot ja kariutuneita elokuvahankkeita varten tehdyt luonnokset.  Erityisesti minua kiehtoi kesken jäänyttä Dead Star -elokuvahanketta varten tehty luonnos ”helvetinherrasta”, jonkinlaisesta koneen ja demonin sekoituksesta, johon ihmiset avaruusmatkallaan törmäävät. Toivottavasti elokuva joskus tehdään ja Gigerin luonnokset pääsevät tuotantoon asti.

Se, mistä olisin kovasti halunnut lisää tietoa, on Gigerin tekemä taustatyö tai inspiraation lähteet.  No joo, tietysti näin moniulotteisia ja laajoja aiheita olisi vaikea ympätä näyttelyn rajalliseen tekstitilaan. Ja ehkä herra Hansruedi G. ei itsekään tiedä, mistä hänen kuvastonsa on kotoisin.

Mutta hieman jo ruostunut biologinkatseeni löytää Gigerin töistä paljon tuttuja muotoja. Esimerkiksi hänen The Tourist -elokuvaa (sekään ei toteutunut!) varten piirtämänsä ”avaruusolion toukka” muistuttaa hyvin täsmällisesti karhukaisia, alkeellisia eläimiä, joita, mikäs sen sopivampaa, ammuttiin pari vuotta sitten avaruuteen ESA:n kokeiden yhteydessä ja jotka vaikuttivat kestävän erittäin hyvin ulkoavaruuden kylmyyttä ja säteilyä.

Toisaalta esimerkiksi Alienin lisääntymiskierto on biologisesta näkökulmasta hyvin mielenkiintoinen – se sisältää kaksi munimisvaihetta, millaista ilmiötä ei maanpäällisessä elämässä tunneta, mutta on silti hyvin uskottava ja pohditusti kuvattu. Alienin kasvoista ja leuan rakenteesta löytyy paljon hyönteisiltä tuttuja piirteitä, ja toisaalta Gigerin maalauksissa toistuu usein jaokkeisuus, esimerkiksi hyönteisten kehitysvaiheiden tai erilaisten matojen perusrakenne, joka nisäkkäilläkin on vielä näkyvissä selkärangan nikamina.

Kaiken kaikkiaan Tampereen taidemuseolta oli upea veto tuoda Gigerin töitä Suomeen!

Särön blogissa pohdin nimen antamista kirjalle ja omien kirjojeni nimeämishistoriaa. Käykää lukemassa!