20.04.2008 - 20:23
Miina Supinen pohtii blogissaan suhtautumista taide-elämyksiin. Hyvä kirja tai elokuva voi saada aikaan halun pitää kokemus vain itsellään. Joskus taas kokemus on pakko jakaa muiden kanssa.

Taide-elämykset ovat aina hyvin henkilökohtaisia. Identtiset kaksosetkaan eivät koe tiettyä kirjaa samalla tavalla. Vaikka periaatteessa kannatan elämysten avointa mainostamista, ymmärrän kuitenkin, että mainostaminen muuttuu helposti julistamiseksi. Itse saarnaan kaikille lähistölleni eksyville elokuvan There will be blood ylimaallisesta jumaluudesta: Se on kaikkeuden parhaimpia elokuvia! Sen musiikki oli vastaansanomattoman pysähdyttävää! Erityisesti teidän tulee nauttia siitä kohdasta, jossa Daniel Plainview tuijottaa yön pimeydessä kasvot öljyn mustaamina palavaa öljylähdettä! Jos ette ymmärrä elokuvan hienoutta, en enää puhu teille!

Joskus hienovarainen onnistuneesta elokuvakäynnistä vihjaaminen voi olla toimivampaa kuin paasaaminen ja metelöiminen.

Varsinkin kirjojen kohdalla käy kuitenkin usein niin, että upeat teokset hautautuvat jonnekin kollektiivisen tietoisuuden heiveröisimpiin ulottuvuuksiin. Toissa vuonna minulle sattumalta suositeltiin kahta kirjaa, joista ainakin toisen olisin jättänyt lukematta, jos en olisi kehoitusta saanut. Kirjat olivat Alfred Sánchez Piñolin Kylmä iho sekä Gaetan Soucyn Tulitikkutyttö. Kun olin saanut kirjat luettua, suutuin: tällaisia on olemassa, eikä minulle ole aiemmin kerrottu! Suuttumuksen jälkeen muutuin epätoivoiseksi: mitä kaikkea maailman kirjahyllyt pitävätkään sisällään! Saanko minä koskaan tietää? Kuolenko ilman niitä?
Tuon kokemuksen jälkeen päätin mainostaa taide-elämyksiäni keinoja kaihtamatta. Ehkä pelastaisin jonkun, joskus, ehkä saattaisin edes yhden epätoivoisen sielun yhteen juuri sille kuuluvan kirjan tai elokuvan kanssa.

Käykää katsomassa Timo Sälekiven maalauksia! Ne ovat minulle kovin ajankohtaisia, ainakin eräs niistä.
Teemu www
20.04.2008 - 22:07
Oletko lukenut Soucyn Music Hall!in? Minulla on se ja Tulitikkutyttö hyllyssäni, mutta vahingokseni en ole niitä vielä lukenut.

Minun lempikirjani, tällä hetkellä, lienevät Kafkan Amerikka, Rothin Amerikkalainen pastoraali ja Mannisen Lohikäärmeen poika. Lisäksi olen viimeaikoina viihtynyt suuresti Don Quijoten, Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolaisen ja Simenonin parissa. Ja Brink, tietysti, ah!

Ethän ammu...
Marko www
21.04.2008 - 11:54
Peter Ackroydin 'Hawksmoor' on tärkeä. Jos ette ymmärrä sen kohdan hienoutta, jossa Hawksmoor kuuntelee rationalistifilosofin luentoa ja kommentoi sitä mielessään, en puhu teille!

Ja valehtelisin, jos en tunnustaisi että Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjat ovat suuri kirjallinen vaikuttaja. Niitä tosin en suostu lukemaan enää aikuisena, sillä pelkään että nostalginen kupla puhkeaa.
TR
21.04.2008 - 18:34
Kyllä, Mars-kirjat ovat tärkeitä! Sekä Pellucidarit. Ja kun luette Monika Fagerholmin Amerikkalaista tyttöä, lukekaa se loppuun asti.

Music-Hallia en ole vielä lukenut. Kun löytää hyvän kirjan sellaiselta kirjailijalta, johon ei ole vielä tutustunut, saa tosiaan sen kirjan lisäksi kokonaisen kirjailijan. Kun kerran löytää, ei se enää pääse karkaamaan.
Mima
26.04.2008 - 15:46
Oi!

Tulitikkutyttö! Se työnnettiin mulle vuosia sitten kouraan, kun silloinen työpaikkani alkoi julkaista kirja-arvioita. Kirja oli niin hyvä, että järkytyin. Tässä mielessä kirjojen puffaaminen tai jopa tunkeminen toisten syliin on erittäin ookoo. Omasta kirjahyllystäni on ehtinyt muodostua jonkinlainen pienen piirin yleinen kirjasto, sinne kun on vuosien mittaan kertynyt melkoinen aarteisto.
TR
26.04.2008 - 16:14
"Kirja oli niin hyvä, että järkytyin" - minun reaktioni oli aivan samanlainen. Jälkeenpäin olen kovasti miettinyt, että miten upea lukukokemus voi saada aikaan jopa hieman aggressiivisen tuntemuksen.

Vaikka eihän se kirjakaan kyllä mikään lempeyden yliairue ole...
Kirsi www
06.05.2008 - 22:24
Yleensä en pidä järkevänä sitä, että joku ilmoittaa suosikkikirjoikseen "kaikki senjasen kirjat". Mutta pakko olla epäjärkevä ja sanoa, että "koko David Sedariksen käsiini saama tuotanto" on parhaimmistoa, mitä olen lukenut. Toivon mahdollisimman monen pääsevän osalliseksi Sedariksen sanailusta. Kirjoja ei ole käännetty suomeksi, enkä koskaan toivo niin tapahtuvankaan.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi
Kotisivusi osoite
Kommentti
Syötä yllä olevassa kuvassa näkyvät kirjaimet alla olevaan kenttään
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
Nimi
Tiina Raevaara
Kuvaus
Tiede, kirjallisuus, luonto, elämä. Ja ihmiset. Jäiköhän jokin ulkopuolelle?
Minä

Kuva: Heini Lehväslaiho
Kirjoittajia
Kirjallisuutta

Särö - se tekstikkäämpi kulttuurilehti!

Synkkää mutta pinnallista - säröläisten blogi

Usva - spekulatiivista fiktiota verkossa

Parnasso - helppoa luettavaa

Kiiltomato - kirja-arvosteluja kattavasti

Omia tekstejäni

Väitöskirjani on luettavana Ethesis-palvelussa 

Novellejani voi lukea Usva-lehdestä

Tiedelinkkejä

Scientific American - tiedeuutisia

New Scientist - uutisia täälläkin

NASA - tähtitiedettä Amerikan malliin

Ursa - kotimaista tähtitiedettä

Biomi - palkittu biologiasivusto